Yeroo ammaa
Naannoowwan sa'aatii addunyaa waliin walsimsiisaa ta'aa! Fuulli keenya yeroo ammaa magaalota gurguddoo addunyaa agarsiisa, carraaqqii tokko malee walgahii karoorfachuuf, qunnamtii idil-addunyaa waliin qindeessuuf, fi ardiilee hunda keessatti walitti dhufeenya akka qabaattan isin gargaara. Yeroo eeggachuu fi odeeffannoo yeroo sirrii naannoo sa’aatii adda addaa irraa hunduu bakka tokkotti gurmaa’aa ta’aa.
Naannoo Yeroo: Seenaa, Faayidaa fi Qormaata Ammayyaa Sa’aatii Addunyaa Walsimsiisuu
Zooniin sa'aatii qoqqoodinsa teessuma lafaa naannoo adda addaatti kan argamu yoo ta'u, tokkoon tokkoon isaanii yeroo istaandaardii walfakkaataa qooddatu. Sirni kun yeroo addunyaa guutuutti gahumsaan bulchuu fi sochiiwwan walsimsiisuuf kan qophaa’e yoo ta’u, keessumaa bara qunnamtii ariifataa fi walitti hidhamiinsa addunyaa keessatti. Yaad-rimeen naannoo sa'aatii jalqaba kan yaadame Sir Sandford Fleming, karoora baaburaa Kanaadaa, bara 1870moota keessa ture. Hojiirra oolmaa isaanii dura yeroon aduu giddu galeessaan naannoo (local mean solar time) kan barame yoo ta’u, garaagarummaa yeroo aduu ba’uu fi lixuu bakka tokko irraa gara bakka biraatti mul’atuun burjaajii guddaa fideera.
Lafti naannoo sa'aatii 24tti kan qoodamte yoo ta'u, tokkoon tokkoon isaanii digrii dheerina 15 kan qaban yoo ta'u, Prime Meridian (0 digrii longitude) akka qabxii wabii Yeroo Giriinwiich Mean Time (GMT) tajaajila. Namni tokko gara bahaatti yeroo socho’u, naannoon sa’aatii tokkoon tokkoon isaa isa duraa irraa sa’aatii tokko dursee kan agarsiisu yoo ta’u, gara dhihaatti socho’uun ammoo naannoowwan sa’aatii sa’aatii tokko duubatti hafan argamsiisa. Sagantaan kun naannolee hunda keessatti yeroo eeguu keessatti walsimannaa fakkaatu eeguuf gargaara, haalawwan fakkeenyaaf, bakka tokko tokkotti sa’aatii walakkaa ganama barii, bakka kaan immoo waaree booda ta’uu danda’u akka hin uumamne taasisa.
Haa ta’u malee, hojiirra oolmaan naannoo sa’aatii addunyaa guutuutti sababa siyaasaa, dinagdee fi hawaasummaa irraa kan ka’e walfakkaata miti. Biyyoonni tokko tokko, keessumaa kanneen naannoo bal’aa qaban kan akka Raashiyaa, Kaanaadaa fi Ameerikaa, naannoo sa’aatii hedduu kan dabarsu. Kaan, yeroo baay’ee saboonni xixiqqoo ta’an, walqunnamtii dinagdee ykn hawaasummaaf jecha naannoo sa’aatii biyyoota ollaa isaanii wajjin walfakkaatu fudhachuu danda’u. Naannoowwan sa’aatii istaandaardii malees, naannoleen tokko tokko sa’aatii qusannaa guyyaa (DST) kan ilaalu yoo ta’u, sa’aatiin yeroo birraa gara fuulduraatti, ji’a ji’aan immoo duubatti deebi’ee ji’oota murtaa’an keessatti ifa guyyaa uumamaa akka gaariitti fayyadamuuf sirreeffama.
Faayidaan istaandaardii naannoo sa’aatii qabaatus, qormaanni ammallee jira. Naannolee daangaa naannoo sa’aatii dhihoo jiran keessatti magaalonni fi maatiin illee yeroo adda addaatti hojjechuu danda’u, kunis burjaajii fi rakkoo loojistikii fiduu danda’a. Kana malees, dhufaatiin qunnamtii fi daldala addunyaa fedhii qindoomina naannoo sa’aatii hunda keessatti dabaluu isaatiin, walgahii, balalii ykn daldala idil-addunyaa yeroo saganteessinu garaagarummaa yeroo ilaaluun barbaachisaa ta’eera. Teeknooloojiin addunyaa xiqqeessuu itti fufee waan jiruuf, barbaachisummaan naannoo sa’aatii sirrii fi sadarkaa isaa eeggate eeguu jireenya ammayyaa keessatti murteessaa ta’ee jira.