Online Compass

Katso kompassi ja kompassiasteet laitteessasi verkossa.

Valitettavasti laitteesi ei tue kompassia.

Ole hyvä ja mene ulos paremman GPS-signaalin vuoksi.

Ole hyvä ja siirry kompassin toiminnan vuoksi.

Ilmoitus: Kompassin tiedot saat laitteestasi.

Kompassin asteet:

Mielenkiintoisia kysymyksiä ja vastauksia maantieteestä

Mikä on kompassi?

Kompassi on laite, joka määrittää maailman suunnat (itä, etelä, länsi, pohjoinen). Kompassissa on liikkuva magneettineula, joka pyörii magneettisen pohjoisen ja etelän suuntaan Maan magneettikentän vuoksi.

Mikä on busola?

Busola on suunnistuslaite esim. luonnossa. Busolassa on kompassi kardinaalipisteiden määrittämistä varten, jota täydentää pyörivä astelevy atsimuutin mittaamista varten. Ensimmäisen busolan rakensi tšekkiläinen keksijä Josef Ressel.

Mikä on leveysaste?

Leveysaste on yksi maantieteellisistä koordinaateista, se määrittää sijainnin maan pinnalla päiväntasaajan pohjois- tai eteläpuolella.

Mikä on pituusaste?

Pituusaste on yksi maantieteellisistä koordinaateista, se määrittää sijainnin maan pinnalla Greenwichin pituuspiirin itä- tai länsipuolella.

Mikä on maan magneettikenttä?

Maan magneettikenttä on indusoitunut magneettikenttä tietyssä tilassa maapallon ympärillä. Maan magneettikenttä ulottuu jopa sadan tuhannen kilometrin päähän planeettasta.

Mitä on suunnistus?

Suunnistus on laji, joka perustuu kykyyn orientoitua maastossa kompassin ja kartan avulla. Juoksijat saavat maastokartan lähdössä. Karttaan on merkitty tarkistuspisteet, jotka juoksijoiden on löydettävä määritetyssä järjestyksessä.

Navigointi maailmassamme: Kompassin ajaton rooli tutkimusmatkailussa, teknologiassa ja luonnonilmiöissä.

Kompassi on navigointityökalu, jota käytetään suunnan määrittämiseen. Se koostuu tyypillisesti magnetoidusta neulasta, joka on asennettu kääntöpisteeseen, jolloin se voi pyöriä vapaasti. Neulaan on yleensä merkitty neljä pääsuuntaa: pohjoinen, etelä, itä ja länsi.

Kompasseja käytetään usein yhdessä kartan kanssa auttamaan henkilöä määrittämään sijaintinsa ja suunnittelemaan reitin. Kompassissa oleva magnetoitu neula vetää puoleensa Maan magneettikenttää, joka on linjassa planeetan pyörimisakselin kanssa. Tämä tarkoittaa, että neula osoittaa aina kohti pohjoista magneettinapaa, joka sijaitsee lähellä maantieteellistä pohjoisnapaa.

Kompasseja on käytetty navigoinnissa vuosisatojen ajan, ja ne juontavat juurensa Kiinan Han-dynastiaan 2. vuosisadalla eKr. Eurooppalaiset käyttivät niitä ensimmäisen kerran ristiretkien aikana 1100-luvulla. Nykyään retkeilijät, merimiehet ja muut ulkoilun harrastajat käyttävät yleisesti kompassia navigoidakseen tuntemattomassa maastossa.

Perinteisten magneettikompassien lisäksi on olemassa myös elektronisia kompasseja, jotka havaitsevat Maan magneettikentän anturin avulla. Näitä elektronisia kompasseja löytyy usein älypuhelimista ja muista elektronisista laitteista, ja niitä voidaan käyttää navigointitietojen tarjoamiseen reaaliajassa.

Kompassit ovat olennainen navigointityökalu, ja tutkimusmatkailijat, merimiehet ja seikkailijat ovat käyttäneet niitä vuosisatojen ajan auttaakseen heitä löytämään tiensä. Olitpa sitten retkeilijä, joka tutkii ulkoilmaa tai purjehtija avomerellä, kompassi on arvokas työkalu, joka on käden ulottuvilla.

Maa on planeetta, joka on täynnä monia luonnonihmeitä. Yksi planeetan kiehtovimmista ominaisuuksista on sen magneettikenttä. Magneettikentät ympäröivät kaikkia sähköisesti varautuneita kappaleita universumissa. Maan magneettikenttä on niin voimakas, että jopa galaksillamme on vahva magneettikenttä. Viime kädessä tiedemiehet käyttävät kentän mittaustietoja ymmärtääkseen planeettamme menneisyyden ja tulevaisuuden.

Monet eläimet käyttävät Maan magneettikenttää löytääkseen tiensä ja pysyäkseen turvassa. Linnut navigoivat maan magneettikentän avulla; he uivat kohti pohjoista tai etelää, kun he ovat hämmentyneitä, ja pysyvät sitten poissa näistä suunnista käyttämällä suunnantajuaan. Vivut käyttävät suuntatajuaan pysyäkseen turvassa metsästyksen aikana; tämä pätee erityisesti metsästettäessä alueilla, joilla on vahvat kentät, kuten terästehtaat tai kaivokset. Lisäksi monet kasvit hankaavat toisiaan vasten käyttämällä tukena geomagneettista kenttää; Tämä toiminta auttaa heitä pysymään pystyssä kasvaessaan.